Kirjavinkkejä taaperolle
Tästä linkistä löydät kirjakoosteen erityisesti 1 vuotiaalle.
Tämä ei ole yhteistyössä kenenkään kanssa vaan ihan omat suosikkikirjat on listattuna tähän. Usein itse pähkäilin, että mikä kirja taaperolle nyt maistuisi ja teinkin ankaraa googlausta asian tiimoilta. Sohvihan on ollut todella kiinnostunut kirjoista jo 1/2 vuotiaasta asti ja on luettu sitten vaikka ja mitä. Tunteita käsittelevät kirjat tuntuivat kiinnostavan jo 1 vuoden kieppeillä ja ovat vieläkin suosittuja. Sitten vastapainoksi kakkaa käsittelevä kirja on ollut nyt kovin luettu. Pienempänä eli 1/2-1 vuotiaana Peppe-sarjan kirjat olivat kovaa huutoa. Nyt Sohvi on siis vähän yli 2 vuotias ja nämä Peppe-kirjat kiinnostavat yhä, mutta niitä on ehkä luettu jo niin paljon, että niitä ei enää päivittäin lueta.
Tämä postaus sisältää affiliate-linkkejä. Klikkaamalla Adlibris-linkkiä ja tekemällä ostoksia, saan pienen komission, jonka avulla ylläpidän blogiani. Sinulle ei tästä koidu estrakuluja. Käytän itse Adlibristä eniten kirjaostoksiin, sillä valikoima on laajin ja hinta usein halvin. Kaikkia suosittelemiani kirjoja ei löydy Adlibriksestä, mutta jos ei löydy googlettamalla, niin usein ainakin kirjastoista.
Mitä tunteet ovat?
Daynes, Katie
Tämä oli hyvä ostos. Näitä meille suomalaisille vaikeita asioita, joita tunteiksi kutsutaan ruoditaan ihan kunnolla esimerkkitilanteiden kautta. Kirjan jokainen sivu on kauttaaltaan täynnä avattavia luukkuja, joten lapsi on hyvin aktiivisesti mukana koko ajan. Sohvi tykästyi tähän kirjaan niin jo 1,5 vuoden iässä, että sitä luettiin kyllä alkuun joka päivä. Tässä tuli hyvää tietoa tunnevammaiselle äidillekin. Käsittelyssä on tunteiden yleistiedon lisäksi; ilo, suru, viha ja pelko. Lopuksi on vinkkejä tunteiden käsittelyyn.
Kirjan tekemisessä on ollut mukana asiantuntijapsykologi. Ehkä yksi kohta jäi silti mietityttämään. Luukun päällä on kysymys: ”Miten voisin piristyä?” Luukun alta paljastuu ohjeeksi: ”Ajattele jotain muuta ja yritä hymyillä. Hymyily itsessään tekee sinusta iloisemman!” Voin sanoa että ei ihan tänne kaamoksen keskelle vakuuta tuo. Aika pinnallinen ohje, jos joku on oikeasti masentunut tai allapäin. Toisaalta tässähän ollaan suomalaisen kulttuurin ytimessä: vaikeat tunteet lakaistaan maton alle. Henkilö 1 kertoo: ”Äitini kuoli.” Johon henkilö 2 vastaa: ”Ajattele jotain muuta ja yritä hymyillä.”
No en kuitenkaan haluaisi, että sama jatkuu seuraavalle sukupolvelle, joten lukiessani tätä Sohville, yritän keksiä tuohon itse paremman vastauksen.. vaikka ”Hakeudu toisten seuraan ja kerro miksi olet allapäin, tehkää yhdessä jotain kivaa”. No se on vain yksi luukku ja siinäkin ehkä joku käännöskukkanen tullut? Yleisesti luukuista paljastuu hyviä ohjeita esim. yhdessä luukussa on kysymys: ”Haittaako jos itkettää?” ”Ei! Itkun jälkeen olo on usein parempi. Kun itket, muutkin huomaavat, että sinua sattuu tai harmittaa ja he voivat yrittää auttaa.”
Kurkkaa tästä hinta Adlibriksen verkkokaupassa. Saatavilla tällä hetkellä vain englanniksi.
Aada ja kiukkuleijona
Riihonen, Riikka
Taas puhutaan tunteista ja äiteekin yrittää niitä opetella. Tämä on yksi Sohvin suosikeista. Tässä on ollut yhtenä tekijänä psykologi. Kirjassa kerrotaan miten tärkeä tunne on kiukku. Kiukku on vertauskuvallisesti leijona, joka suurenee sen mukaan miten vihaiseksi tuntee itsensä. Kun kiukku on liian suuri saattaa tulla tehdyksi jotain typerää. Siksi opitaan tunnistamaan milloin kiukku on karkaamassa käsistä. Askarrellaan kiukkumittari (en ole vielä tehnyt tätä mittaria Sohville vaikka se on kyllä kirjan lempparisivu. ) Sitten kootaan leijonan kesytyskori, jossa on rauhoittavia tarvikkeita kiukkuleijonan kesytystä varten. Lopussa on vielä hyvää tunnetietoa vanhemmalle luettavaksi. Tästä sain itse opiksi juuri sen, että miten kiukkuiseen lapseen tulisi suhtautua. Ennen otin silmiäni pyöritellen etäisyyttä raivoavaan uhmikseen, mutta nyt opettelen olemaan ihan vaan lähellä, saatavilla ja ehkä silittämään selkää. Pahimman kiukun väistyttyä Sohvi saattaa tulla syliin ja sitten vasta sanoitetaan tilannetta ”Suutuit kun et saanut itse laittaa valoja päälle, ja se harmittaa sinua. Voit laittaa ne ensi kerralla päälle.” Eli ihan turha sanoa mitään silloin kun toinen raivoaa. Ei se aina todellakaan näin vielä mene, mutta äitee opettelee. Lisää tunneasioista postissa: (Kuinka opettaa tunnetaitoja lapselle -kun ei itsekään osaa)
Sohvi on vielä niin pieni (2v) että joudun vielä yksinkertaistamaan jokaisen sivun 1-2 lauseeseen, koska Sohvi on pian jo kääntämässä sivua, että päästään hänen lempikohtiinsa; pyörremyrskyyn ja kiukkumittariin. Vaikka oikeasti tarina on kyllä lyhyt ja ytimekäs vähän isommalle lapselle.
Kurkkaa tästä hinta Adlibriksen verkkokaupassa.
Peppe potalla
Lindman, Mervi
Tämä on ollut suosikki ihan alusta asti. Jo 1v pitäen Sohvia on naurattanut aina kohta, jossa Peppe (tietämättömänä mitä pottaan pitäisi laittaa) laittaa pottaan palikoita. Kirja on hauska ja nyt Sohvi osaa jo nimetä kuvia kirjasta kuten kakka ja kukka. En osaa sanoa onko tästä ollut hyötyä pottailuun, sillä pottahommat on meillä ihan alkutekijöissä nyt 2 vuotiaana, mutta hauska kirja kumminkin.
Kurkkaa tästä hinta Adlibriksen verkkokaupassa.
Peppe osaa
Lindman, Mervi
Tämä kirja oli suosittu myös, mutta äiti joutui sen laittamaan hyllylle, sillä kirjassa Peppe osaa harjata hampaat ja sen innoittamana ei äiti enää saanut harjata taaperon hampaita. Huohh.. se oli taistelua se. Toinen kohta kirjassa oli, jossa Peppe halaa koiraa. No Sohvihan alkoi tehdä meidän koirille yllätyshyökkäys-roikkumis-halaamisia mitä koirat sitten säikähtivät.
Kurkkaa tästä hinta Adlibriksen verkkokaupassa.
Peppe pussaa
Lindman, Mervi
Tämä kirja ei ollut alkuun kovassa suosiossa. Taaperon oli vaikea käsittää miksi/miten peppe pussaa itseään peilin kautta ja halusi ohittaa sivun nopeasti. Kuitenkin myöhemmin vähän isostuttuaan hän on itsekin antanut itselleen peilipusuja. Kirjan lopussa Peppe haluaisi pussata lukijaa, jolloin Sohvi kulloisenkin mielentilan mukaan joko pussaa hellästi kirjan sivua suu auki. Tai työntää Pepen sivuineen pois ja sanoo ”En”.
Kurkkaa tästä hinta Adlibriksen verkkokaupassa.
Peppe pillastuu
Lindman, Mervi
Tähän on ollut helppo tempperamenttisen tyttömme samaistua. Tässä Peppe hermostuu todenteolla. Lopulta äidin syli rauhoittaa tilanteen. Kirja hankittiin jo ennen vauvan syntymää ja muistan kuinka silloin vähän kritisoitiin mieheni kanssa juonta. Peppe pillastuu, koska kukaan ei potki palloa hänen kanssaan. Ihmeteltiin siinä tietämättöminä, että eikö tilanne rauhoitu sillä että lapselle selitetään, että potkitaan illalla/huomenna palloa. No nyt tiedämme, että se ei uhmaikäiselle todellakaan välttämättä riitä. Kiukku tulee kun kiukuttaa ja siihen ei useinkaan puhe auta vaan se, että tulee nähdyksi isoine tunteineen. Mitä vähemmän tulee nähdyksi, sitä enemmän draamaa pitää järjestää, kunnes äitee sanoo, että kyllä mä nään että sua harmittaa, mutta mehua ei nyt saa iltapalaksi. Pikkuhiljaa sitten se syli kelpaa ja tilanne rauhoittuu. Opettavainen kirja siis myös vanhemmille.
Kurkkaa tästä hinta Adlibriksen verkkokaupassa.
Tutki! Kakkaa
Oppi&ilo: Daynes, Katie
Tämä lainattiin kirjastosta nyt vähän yli 2 vuotiaalle Sohville. Tätä piti lukea jo kirjastossa. Miten outoihin tilanteisiin sitä joutuukaan lapsensa kanssa? Minusta tuntui kuin olisin julkisella paikalla pitänyt kakkaluentoa muille kirjaston kävijöille. Hymyiliköhän se mummu siinä läheisen hyllyn takana joka etsi itselleen jotain kevyttä romskua luettavaksi. Ehkä hän laittaa kakka kirjan varaukseen. Ja suosittelen kyllä ehdottomasti. Tämä olisi varmasti lastenlasten suosikkikirja. Sohvi on osannut nyt muutaman kuukauden sanoa kakka ja sitähän saa hokea tässä kirjassa ihan koko ajan. Kirjan sivut ovat täynnä luukkuja. Täällä tuli äitillekin uutta tietoa: Sinivalaan kakka on nimittäin vaaleanpunaista. Tällä voi päteä hiekkalaatikkopiireissä. Enkä tiennyt sitäkään, että vompatin kakka on kuution muotoista. Kakasta puhutaan rehellisesti, tutkitaan minkä näköistä kakkaa kullakin eläimellä on ja minne kakka päätyy. Sohvin lempikohta on se missä saa luukkujen avulla seurata miten kakkapökäle kulkee putkistossa ja päätyy lopulta viemärisäiliöön. Suosittelen!
Puppe-kirjat
Nämä ovat kestosuosikkeja ja erittäin hyviä kiroja jo 1 vuotiaalle. On ihan sama minkä niistä ostat tai lainaat tämä on varma nakki. Isoja yksinkertaisia, värikkäitä kuvia ja yleensä kirjoissa on luukku joka sivulla. Tässä on meidän Puppe-tärpit, joissa ei ole itseasiassa luukkuja ollenkaan.
Puppe maatilalla
Hill, Eric
Tässä kirjassa on liu`utettavia osia, vedettäviä osia ja muuten liikkuvia osia.
Kirjassa on paljon maatilalta tuttuja eläimiä, sekä tietysti traktori. Tämä kirja on vastustamaton, koska lapsi pääsee liikuttamaan traktorin kauhaa ja vetämään tallinoven sivuun. Ainoa haitta on, että liian pienissä käsissä kaikki irtonainen on helposti vedetty irti ja siinä saa sitten askarrella kirjaa kasaan. Suosittelen kuitenkin tätä lämpimästi kaikille askartelutaitoisille.
Puppe ja hyvänyöntähdet
Hill, Eric
Tämä on äiteen lempisatu. Täydellinen kirja 1 vuotiaalle. Ihanan rauhallinen ja nopea kirja iltasaduksi. Kirjan takana on katkaisin, josta saa valot päälle tähtien kohdalle. Puppe on perheensä kanssa telttailemassa, eikä Puppe saa unta. Kirjassa seurataan kuinka tähdet syttyvät yksitellen ja lopulta Puppe nukahtaa. Sohvi rakastaa puhaltaa tähdet aina joka välissä ”sammuksiin” eli kun hän on tarpeeksi puhkunut niin sammutan hetkeksi katkaisijasta tuikkeet.
Kurkkaa tästä hinta Adlibriksen verkkokaupassa.