
Tämä neuvola koostuukin monesta osasta.
LENE (tehtiin meillä päiväkodissa) =leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arviointimenetelmä
Terkkarikäynti
Lääkärikäynti
LENE päiväkodissa
Tässäkin varmasti on vaihtelua siinä, että tekeekö LENE-testin terkkari vai sitten joku muu LENE-koulutuksen saanut henkilö. Jos lapsi on reipas tehdään LENE ilman vanhemman läsnäoloa ja tietty päiväkodissa tämä onnistuu helposti, kun testin tekee lapselle tuttu henkilö. Tarvittaessa tukihenkilö voi olla paikalla. Lueskeltuani netistä, toiset saavat myös kasan papereita täytettäväksi kotiin ennen neuvolakäyntiä, meille ei tullut yhtään lappusta.
LENE:n teki tosiaan meidän kohdalla varhaiskasvatuksen opettaja, hän kävi lyhyesti testin tulokset kanssani läpi, kun hain Sohvia päiväkodista. Testissä piti ainakin piirtää mallista samanlaisia kuviota, viivaa, palloa jne. Ja sitten leikata viivaa pitkin saksilla. Sohvi oli myös heittänyt palloa ja ottanut koppia. Tässä kopin ottamisessa oli ollut vaikeuksia. No.. kotona se joskus onnistuu ja joskus ei, en ole huolissani. Oli myös seissyt yhdellä jalalla ja kävellyt varpaillaan. Kielen kehitystä arvioitiin myös, Sohviltahan puuttuu vielä R ja L.
LENE saattaa myös sisältää:
-värien käymistä läpi
-lapselta kysytään kuvasta, mitä siinä tapahtuu, nimetään esineitä
-pujotetaan helmiä
-kootaan palapeliä
-palikoiden kasaamista
4 vuotis neuvolakäynnistä löytyy myös esittelyvideo; tämä sisältää vain sen LENE:n, jonka saattaa siis tehdä päiväkodissa myös varhaiskasvatuksenopettaja tai tosiaan neuvolakäynnillä terkkari.
4 vuotisneuvola tekkarikäynti
Terkkarikäynnillä:
-Punnitaan
-Mitataan pituus
-Mitataan päänympärys
-Testataan lähinäkö ja kaukonäkö
-Annetaan rokotteita jos haluaa (nelosrokote pistoksena ja influenssarokote sumutteena nenään)
-Jutellaan syömisestä, nukkumisesta, kehityksestä, päiväkodista, huolista ja murheista..
Sohvi oli innoissaan käynnistä, sillä hän muisti kaikki ihanat odotushuoneen lelut. Yritin mennä ajoissa paikalle, että Sohvi ehtisi leikkiä tarpeeksi ennen terkkariaikaa. Sitten päästiin huoneeseen ja terkkari kysyi "mites teillä menee?" Siihen Sohvi vastasi heti, että "Huonosti." Olin niin hämmentynyt ja huvittunut tästä, etten edes hoksannut tehdä mitään jatkokysymyksiä, mutta tyttöhän oli tosissaan. Itse toin esille sitä, että päiväkodissa oli nyt mennyt huonommin. Useimmiten kun kysyn oliko kiva päivä oli vastauksena "ei, huono päivä". Ja sitten hän kertoo jonkin yksittäisen tapahtuman, mistä on tullut paha mieli. Esim. menivät puistoon, vaikka hän ei olisi halunnut. Ruoka oli pahaa. Joku kaveri oli ilkeä. Nukkui huonosti päikkärit. Tai hoitaja oli huutanut jollekin lapselle ja tätä Sohvi oli pelästynyt. Oli ollut liikaa meteliä jne. Tästä keskusteltiin terkkarin kanssa, onko menossa vaan joku negatiivinen vaihe vai itse mietin viihtyisikö Sohvi paremmin pienemmässä ryhmässä? Terkkari kannusti ottamaan asian puheeksi päiväkodissa ja selvittämään myös pienryhmävaihtoehtoja. Fiksusti sanottu. Ja tämä keskustelu antoi minulle sen virtapiikin ruveta asiaa selvittämään.
Lähinäkö testattiin pöydän ääressä istuen taululla, jossa oli riveillä eri kuvioita: talo, omena, ikkuna. Kun terkkari näytti riviltä yhtä kuvaa, sai Sohvi osoittaa omasta paperistaan, mikä kuvio oli kyseessä. Kaukonäkö testattiin samanlailla, mutta seisten ja terkkari seisoi ovella näyttämässä taulusta kuvioita. Kaikkia ei tarvinnut osata oikein kerrasta ja terkkari kysyi uudestaankin, jos tuntui, että Sohvi ei keskittynyt. Sohvilla ei olla huomattu mitään ongelmia näön kanssa.
Rokotteeksi Sohvi sai nelosrokotteen, (kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio). Se annettiin pistoksena reiteen, toiset laittavat olkavarteen, mutta reidessä on kuulemma isompi lihas. Sohvi hieman vingahti, mutta kiinnostui sitten välittömästi kauniista eläinlaastarista. Olin kiinnostunut myös influenssarokotteesta, sillä melkein saimme viime vuonna taudin meidän perheeseen. Iloksemme influenssarokote oli muuttunut pistoksen sijaan nenäsumutteeksi. Terkkarilla oli pienenpieni ruisku, josta se suihkautti muutaman tipan kumpaankin sieraimeen. Sohvin ei tarvinnut niistää eikä muutakaan, istua vaan mun sylissä. Tämä oli hyvin miellyttävää.
Illalla Sohville nousi lämpöä, joten annoin Panadolia. Aamulla ei ollut enää mitään, joten tyttö meni normaalisti päiväkotiin. Kysyin vielä, niin ei tullut reisikään kipeäksi, vaikka voi kuulemma tulla.
Tästä, että meillä menee "huonosti" yritin Sohvin kanssa keskustella vielä kotona. Kysyin meneekö meillä kotona huonosti vai päiväkodissa. Tähän hän vastasi, että päiväkodissa. Tosin hän oli juuri kuullut sen keskustelun, jonka kävin terkkarin kanssa omista päiväkotimietteistäni. Sitten yritin saada selville, mikä menee huonosti, tai mitä voisi muuttaa, että menisi paremmin ja siellä olisi mukavampaa. Hän mietti hetken ja sanoi, että haluaa vaihtaa unipehmolelunsa toiseen. No sehän oli ainakin helppo toteuttaa, vaikka en uskonut hetkeäkään, että se ratkaisi kaikkia ongelmia.
Kuinkas kävi? (tässä päiväkotijuttuja, hyppää yli kohtaan Lääkärikäynti, jos luet vain 4 vuotisneuvolan sisältöä)
Otin siis selvää pienryhmäpaikoista. Yksi vapaa paikka olisi ollut ryhmiksessä yksityisellä, kunnan ryhmiksissä kun on vaan alle 3 vuotiaita, eikä mielellään oteta sinne isompia. Perhepäivähoitajilla ei ole paikkoja ja vain harvoissa tapauksissa saisi olla perhepäivähoidossa eskari-ikään asti, eli vuoden päästä pitäisi siirtyä jo takaisin päiväkotiin. Keskustelin tilanteesta myös päiväkodin kanssa. Keskustelun jälkeen, he tekivät heti muutoksia, jotka tuntuivat toimivan (mm.istumapaikka ja pienryhmä). He kiistivät lapsille huutamisen ja selittivät, että kyse on vain painokkaasta äänenkäytöstä. Tämä oli varmasti se virallinen ja päivänvaloa kestävä lausunto. Itse tiesin kyllä, että kyse oli ollut oikeasti huutamisesta, sillä Sohvi oli joskus nähnyt painajaisia, jossa oli huutanut lujaa ja pelottavasti: "Nyt se ovi kiinni!". Lisäksi hän oli kerran näytellyt minulle erään tilanteen ja siinä kyse oli myös huutamisesta. Huutamiseen sortuvat, olivat Sohvin puheissa aina ne tietyt hoitajat.
Huomasin kuitenkin, että puheeksioton jälkeen tähän huutamiseen oli tullut muutosta, sillä Sohvi ei enää kertonut huutamistilanteista, jotka olisi kokenut pelottavina. Uskon, että huutamiseen taipuvat hoitajat olivat muuttaneet äänenkäyttöään enemmänkin napakaksi, pelottavan huutamisen sijaan. Ja niinhän se kuuluisi olla, kun halutaan lasten huomio. Jätetään huutaminen oikeiden vaaratilanteiden varalle. (Ja kyllä, olen sortunut itsekin huutamaan Sohville, useastikin ja aina on harmittanut jälkikäteen ja sitten on puhuttu asia ja olen pyytänyt anteeksi. Minusta huutaminen kuuluu oikeisiin vaaratilanteisiin, eikä päivittäiseen käyttöön. Ja siksi yritän siitä myös itse oppia pois mm. tämän Pinnan pidennyssuunnitelman avulla)
4 vuotisneuvola lääkärikäynti
Myöhemmin oli siis lääkärikäynnin vuoro. Lääkäri oli klassisesti myöhässä, joten Sohvi sai paljon leikkiaikaa neuvolan leluparatiisissa. Miksi ne onkin aina hienoimpia leluja, jotka ei oo omia?
Lääkäri oli vanha nainen, joka tuli hyvin juttuun lasten kanssa. Sohvin piti tehdä erilaisia testejä:
-Seurata katseella tikkua, jonka päässä oli jokin hauska kuva
-Peittää toinen silmä ja seurata taas tikkua
(Lääkäri tutki myös Sohvin silmiä lampulla ja kysyi oliko havaittu karsastusta.)
-Kädet sivuille ja silmät kiinni, sitten piti vuorotellen koskettaa sormella nenänpäätään
-Kädet eteen ja pyöritellä niitä niin, että pyöräyttää kämmenet ylös, kämmenet alas
-Sorminäppäryyskoe: Peukalolla koskettaa saman käden muita sormenpäätä vuorotellen
Lääkäri tutki
-Korvat korvalampulla
-Katsoi ihon kunnon
-Tunnusteli vatsan, kilpirauhaset ja nivuset
-Kuunteli keuhkot ja sydämen (ei tarvinnut yskiä tai hengitellä syvään)
-Katsoi suuhun
-Kurkkasi pöksyihin
Lääkäri kysyi
-Onko d vitamiini käytössä? (on silloin tällöin, ja d vitaminioitu maito on käytössä)
-Onko ollut korvatulehduksia tms sairauksia? (ei muuta kun perusflunssaa ja sitä x8-10 vuodessa)
-Puuttuuko äänteitä puheesta? Tässä havaitsimme lääkärin kanssa, että L kirjain oli vielä hankala, jos se oli sanan keskellä joten KALA, ääntyi vielä KAVA, mutta sanan alussa L alkoikin jo tulemaan oikein esim. LINTU.
R edelleen puuttui ja se on ihan ok.
-Pyöräileekö, Luisteleeko, Hiihtääkö?
Nämä liikuntakysymykset oli vähän hassuja ja vanhahtavia, sillä meillä ei edes ole suksia vielä Sohville. Luistellut hän on muutaman kerran päiväkodissa ja aika harva 4 vuotias pyöräilee vielä oikeasti, potkupyörällä menee toki lujaa jo. En hoksannut sanoa, että Sohvi kyllä lumilautailee avustettuna. Mutta siis mitään poikkeavaa emme ole havainneet Sohvin liikunnallisissa kyvyissä, päinvastoin, tuntuu oppivan nopeasti ja tykkää kaikesta urheilusta ja liikunnasta.
Erikoista oli myös että, ainoa asia joka luulin, että tehdään lääkärin vastaanotolla 4 vuotisneuvolassa, on verenpaineen mittaus, niin ei tehty. Tämä oli myös ainoa asia, johon olin Sohvia prepannut ja olimme kotona kokeilleet omalla mittarilla miltä se tuntuu. No mansetti oli tietty ihan liian iso ja tulos oli error, mutta Sohvi sai kuitenkin käsityksen mittauksesta, eikä kokenut sitä pelottavana. "Lasten verenpaine mitataan neuvolassa 4-vuotistarkastuksessa" lukee Terveysportissakin ja tämä on myös kansainvälinen suositus. Mutta meidän käynnillä tämä nyt unohtui ja itsekin muistin sen vasta jälkeenpäin.

