Blogi

Naksu majakkasaarella tarinapuuhakirja - tehtäväkirja 3-4 vuotiaille, jota voi myös lukea iltasaduksi!

3.10.

Ehkä juuri siksi, että olen ollut vähän pettynyt pienten lasten puuhakirjatarjontaan, päätin tehdä sellaisen itse. Inspiroiduin Pipsa Possu- puuhakirjasta, jossa oli mukana tarina ja tehtäväkirjaa tuli luettua vielä monta kertaa iltasatuna täytön jälkeen. Toisaalta ihailin myös Axel Schefflerin On the farmin kuvitustyyliä, joka oli niin aito verrattuna joka puolella näkyvään ja nopeasti tuotettavaan digi/vektorikuvitukseen. Joten tässä se nyt on: blogini ensimmäinen myyntituote: Tarinapuuhakirja!

Naksu majakkasaarella -tarinapuuhakirja kertoo tarinaa Naksu- koirasta, joka lähtee retkelle majakkasaarelle. Saarella Naksu tutustuu Masa myyrään. Naksu puuhailee kaikenlaista merellistä: käy sukeltamassa, saunomassa, sekä tarkkailee lintuja luodolla sekä laivoja majakasta. Myrskytuuliakin Naksu pääsee haistelemaan. Mukanaan Naksulla on rakas Hippu-nalle pehmolelu, joka kainalossaan Naksu nukahtaakin majakassa kamiinan lämpöön, myrskyn riehuessa ulkona.

Tehtäväkirja sisältää paljon tarratehtäviä. Mukana tulee 88 mattapintaista tarraa. Osa tarratehtävistä on vapaata sijoittelua, joka rentouttaa lasta ja saa aikaan onnistumisen tunteen, sillä oikeaa tai väärää sijoittelua ei ole. Osassa tehtävistä pitää löytää palapelin tavoin oikeat tarrat oikeisiin kohtiin. Kirja sisältää myös ”löydä reitti”-tehtäviä, yhdistä esine ja sen varjo, etsi 5 eroa, sekä värityssivun.

Vaikka olen tietysti jäävi arvioimaan omaa tehtäväkirjaani, niin tämä on se minun lapsuuden unelmakirja, jossa on paljon väriä ja sopivasti tarroja. Lapsena myös tykkäsin kirjoista, jotka osallistivat lasta mukaan tarinaan. Ja tässä tehtäväkirjassa se toteutuu esimerkiksi niin, että autetaan Naksu pois luodolta asettelemalla kiviä mereen. Aikuisena itselle on tärkeää, että tehtäväkirjan luonnollinen värimaailma ja kuvitus miellyttävät myös aikuisen silmää, sillä aikuinenhan sen ostopäätöksen usein tekee. Pidän erityisesti tämän puuhakirjan kuvitusjäljestä, mattapinnasta ja jämäköistä sivuista.

Sohvi 3v teki tehtävät innoissaan. Tehtävät tuntuivat olevan sopivan tasoisia Sohville, vaikka jääräpäisenä tyttönä hän halusi piirtää reitit juuri niinkuin itse päättää, eli reilusti oikoen, vaikka luulen että osaisi myös mennä reittiä pitkin. Kirjaa luettiin myös pelkkänä satuna täytön jälkeen, jolloin tytölle tuli kova hinku vaihdella tarrojen paikkaa ja näytti se vielä onnistuvan jotakuinkin. Hän antoi myös palautetta värityssivun puuttumisesta, joten tein sellaisen vielä kirjan loppuun. Miäs taas oli huolissaan, että lapsille ei opeteta veneen oikeaoppista kiinnittämistä laituriin (apinaemoji) joten värityskuvan teemaksi tuli tämä kiinnitys, vaikka sanoin, että tämä ei todellakaan ole mikään opetuksellinen kirja, vaan ihan tarinatajunnanvirtaa. Sanoin myös, että voin tehdä sitten joskus isoille lapsille oikein veneilyaiheisen tarrapuuhakirjan, jossa käydään läpi vaikka kaikki veneilyyn liittyvät asiat merimiessolmuista VHF-radiopuhelimen käyttöön :)

Olen myös ylpeä kun saan kertoa, että tämä tehtäväkirja on painettu Suomessa ja postitus tapahtuu myös Suomesta. Design ja taitto ovat myös suomalaisia. Tehtäväkirja on suunnattu 3-4 vuotiaille, mutta minkä ikäinen tahansa saattaa tätä innostua täyttelemään.

Lähde kokeilemaan mitä lapsesi/kummilapsesi/lapsenlapsesi tykkää tästä puuhakirjasta, jota ei heitetäkään heti pois vaan voidaan lukea iltasatuna/päikkärisatuna/matkasatuna vielä monta kertaa. Jos innostuit, niin Naksun tarinapuuhakirjoja on tulossa vielä paljon lisää!

Tästä verkkokauppaan ostoksille

Tulevat Naksun tarinapuuhakirjat:

Naksu kauppiaana:

Kirjassa tarrapuuhailija pääsee kokeilemaan miltä tuntuisi olla kaupassa töissä. Luvassa on mm. lelujen hyllyttämistä, mainosjulisteen tekoa ja asiakkaiden auttamista löytämään hukassa olevia tavaroita.

Naksun väriretki (mummulaan):

Tässä tehtäväkirjassa jokaisella aukeamalla tai sivulla on oma väriteema esim. punainen, harmaa, vihreä, keltainen. Tarinassa Naksu saa kaupungissa asuvalta mummultaan kirjeen, jossa pyydetään Naksua kylään Naksun synttärien kunniaksi. Luvassa on Naksun rakastamaa, mummun tekemää lohipiirakkaa. Naksu lähtee matkaan ja kulkee kohti kaupunkia erilaisten värimaisemien läpi. Matkalla ihmetellään vesipisaroita, pikkuotuksia, kadonneita kirjeitä, kukkia ja liikennevälineitä. Lopulta Naksu pääsee mummun luokse, eikä kenellekään jää epäselväksi mikä on mummun lempiväri!

Tehtäväkirja 3 vuotiaalle lapselle

10.6.

Päivitetty: 3.10.

Mistä löytää sopiva tehtäväkirja 3 vuotiaalle lapselle?

Ei näitä nyt ihan helppoa kyllä ole ollut löytää. Helposti on pienille vain värityskirjoja ja isompien tehtäväkirjat on taas vielä ihan liian vaikeita. Tässä muutama Sohvin testaama tehtäväkirja arvosteluineen ja sanoisin, että nämä on olleet aika passeleita tehtäväkirjoja 3 vuotiaalle lapselle.

Naksu majakkasaarella -tarinapuuhakirja

Ehkä juuri siksi, että olen ollut vähän pettynyt puuhakirjatarjontaan, päätin tehdä sellaisen itse. Inspiroiduin Pipsa Possu- puuhakirjasta, jossa oli mukana tarina ja tehtäväkirjaa tuli luettua vielä monta kertaa iltasatuna täytön jälkeen. Toisaalta ihailin myös Axel Schefflerin On the farmin kuvitustyyliä, joka oli niin aito verrattuna joka puolella näkyvään ja nopeasti tuotettavaan digi/vektorikuvitukseen. Joten tässä se nyt on: blogini ensimmäinen myyntituote: Tarinapuuhakirja!

Tehtäväkirja sisältää paljon tarratehtäviä. Mukana tulee 88 mattapintaista tarraa. Osa tarratehtävistä on vapaata sijoittelua, joka rentouttaa lasta ja saa aikaan onnistumisen tunteen, sillä oikeaa tai väärää sijoittelua ei ole. Osassa tehtävistä pitää löytää palapelin tavoin oikeat tarrat oikeisiin kohtiin. Kirja sisältää myös "löydä reitti"-tehtäviä, yhdistä esine ja sen varjo, etsi 5 eroa, sekä värityssivun.

Vaikka olen tietysti jäävi arvioimaan omaa tehtäväkirjaani, niin tämä on se minun lapsuuden unelmakirja, jossa on paljon väriä ja sopivasti tarroja. Lapsena myös tykkäsin kirjoista, jotka osallistivat lasta mukaan tarinaan. Ja tässä tehtäväkirjassa se toteutuu esimerkiksi niin, että autetaan Naksu pois luodolta asettelemalla kiviä mereen. Aikuisena itselle on tärkeää, että tehtäväkirjan luonnollinen värimaailma ja kuvitus miellyttävät myös aikuisen silmää, sillä aikuinenhan sen ostopäätöksen usein tekee ja pienet lapset tarvitsevat kuitenkin aikuisen apua ja ohjatusta tehtävien kanssa. Pidän erityisesti tämän puuhakirjan kuvitusjäljestä, mattapinnasta ja jämäköistä sivuista.

Sohvi 3v teki tehtävät innoissaan. Tehtävät tuntuivat olevan sopivan tasoisia Sohville, vaikka jääräpäisenä tyttönä hän halusi piirtää reitit juuri niinkuin itse päättää, eli reilusti oikoen, vaikka luulen että osaisi myös mennä reittiä pitkin. Kirjaa luettiin myös pelkkänä satuna täytön jälkeen, jolloin tytölle tuli kova hinku vaihdella tarrojen paikkaa ja näytti se vielä onnistuvan jotakuinkin. Hän antoi myös palautetta värityssivun puuttumisesta, joten tein sellaisen vielä kirjan loppuun. Mies taas oli huolissaan, että lapsille ei opeteta veneen oikeaoppista kiinnittämistä laituriin (apinaemoji) joten värityskuvan teemaksi tuli tämä kiinnitys, vaikka sanoin, että tämä ei todellakaan ole mikään opetuksellinen kirja, vaan ihan tarinatajunnanvirtaa. Sanoin myös, että voin tehdä sitten joskus isoille lapsille oikein veneilyaiheisen tarrapuuhakirjan, jossa käydään läpi vaikka kaikki veneilyyn liittyvät asiat merimiessolmuista VHF-radiopuhelimen käyttöön :)

Olen myös ylpeä kun saan kertoa, että tämä tehtäväkirja on painettu Suomessa ja postitus tapahtuu myös Suomesta. Design ja taitto ovat myös suomalaisia.

Tästä verkkokauppaan ostoksille

Tulevat Naksun tarinapuuhakirjat:

Naksu kauppiaana:

Naksun väriretki (mummulaan):

Pipsa Possu -Ihana loma tarrapuuhakirja

Tämän ostin Sohville jo 2 vuotiaana, mutta on totta että puolet tehtävistä oli vielä liian vaikeita. Minkäänlaiset piirtämistehtävät eivät vielä sujuneet, mutta tarroja hän asetteli paikoilleen kuin vanha tekijä. 3-4 vuotiaalle tämä olisi ollut juuri sopiva, kun kynäharjoittelut alkavat sujua paremmin. Kirjassa on tarina, jossa possuperhe lähtee lomalle. Piirretään lentokoneen reitti oikeaan kohteeseen. Isä possu ajaa autoa tietysti väärään suuntaan ja loma-asunnolle saavutaan kuu- ja tähtitarrojen loistaessa taivaalla. Tehtävänä on mm. löytää 5 virhettä, lisätä tarroja puuttuviin kohtiin, löytää kuvasta esineitä, koristella postikortti ja tietysti lisätä kurraroiskeita lätäkössä hyppimiskuvaan. Yllätyin siitä, että tämän tehtäväkirjan tehtyään taapero halusi tätä luettavan myös iltasatuna ja sehän kävi helposti, sillä kun luki ohjeista vain ensimmäisen lauseen ja jätti muut lukematta, niin tarina soljui aika mukavasti. Päällystin tehtäväkirjan vielä kontaktimuovilla, että se kestää sitten paljon lukukertoja.

Tämä oli näistä kyllä oma suosikkini. Tämä oli kuvitukseltaan ja tehtäviltään yksinkertainen ja selkeä. Tarroja oli sopiva määrä. Bonuksena oli, että tästä sai vielä satukirjan.

On the farm - sticker activity book (Axel Scheffler)

Rakastan tätä kuvitustyyliä, joten pakkohan tämä oli ostaa, vaikka tehtävänannot olivatkin englanniksi. Tosin paljoakaan kielitaitoja ei tarvittu, sillä useimmat kirjan tehtävät olivat vain aukeamien vapaata ja luovaa koristelua tarroilla. Ja niitä tarrojahan kyllä riitti. 400 kpl. Joo, niitä on löytynyt meiltä myös oven karmeista ja kaapinovista. Tehtävissä etsitään mm. erilaisuuksia, lisätään tarroja ohjeen mukaan, etsitään reittiä sokkelon läpi ja yhdistetään emo ja poikanen. Kirja oli kuvitukseltaan ihastuttava, mutta sitten kun on ne 100 tarraa isketty siihen sivulle niin toisaalta ei sitä enää ole mukava katsella, edes kuvakirjana. Varsinkaan kun tarrojen paikkaa oli vielä vaihdeltu 10 kertaa ja jotkin tarrat muistuttivat enää lähinnä rusinoita.

Tehtävät olivat suurelta osin soveltuvia meidän 3 vuotiaalle, mutta tarrojen määrä vei mennessään eikä hän jaksanut tehdä kaikkia tehtäviä vaan halusi lähinnä iskeä niitä tarroja joka paikkaan. Ja hauskaahan se oli. Sanoisin että tämä on enemmän hauska tarrakirja kuin tehtäväkirja.

Maatilalla - tarroja & tehtäviä

Tämä tehtäväkirja sisälsi yli 90 valokuvatarraa maatilan eläimistä, tuotteista ja koneista sekä myös kuvitettuja tarroja. Tehtävät olivat aika sopivia meidän 3 vuotiaalle. Esim. etsi ja lisää tarroista lehmän takapuoli tai lampaan pää, etsi kuvan tilkkeeksi sopivat tarrat (vähän kuin palapeliä täydentäisi), yhdistä pisteet (tässä äiti auttoi) ja väritä, piirrä reitti kynällä, etsi 5 eroavaisuutta.

Maisemat olivat aika tummia ja ankeita, yksinkertaisia digipiirroksia, joten paljon ihasteltavaa tässä ei äiteellä ollut mutta melkein kaikki tehtävät sai Sohvi tehtyä. Joten tehtävien taso ja tarrojen määrä oli ainakin sopiva.

Lapsen turvataidot -miten opetan näitä lapselleni?

31.1.

Päivitetty: 18.2.

Turvataidot on ollut asia, jonka olen halunnut opettaa omalle lapselleni heti alusta alkaen. Ongelmana on ollut, etten oikein tiedä miten opettaa ja mitä sanoa. Miten ihmeessä opetan lapselle turvataitoja?? Tähän olen löytänyt hyviä vinkkejä väestöliiton sivuilta ja sitten näistä ihanista Pikku Kakkosen videopätkistä: Jes! Mun ei tarvii sanoa mitään, sen kun laitan videon pyörimään niin ihana täti kertoo kehonosista ja uikkarisäännöstä. Meillä näitä katsottiin vajaa 3 vuotiaan kanssa useamman kerran, sillä yhdestä kerrasta ei vielä jäänyt juuri muistijälkeä. Sohvin lempparivideo oli uikkarisääntövideo luultavasti siksi, että rekvisiittana oli mukavia uimavälineitä, räpylää ja uimarengasta.

No olihan minun vanhempana vielä ryhdistäydyttävä ja puhuttava tästä tärkeästä asiasta, mutta nuo pikku kakkosen videot antoivat siihen tukea ja niitä sanoja suuhun, mitä sanoa? Eli käytännössä lapselle kerrotaan esim. suihkussa mitä on eri kehon osien nimet (mm. pimppi, pippeli, peppu, tissit, napa, reidet, maha...), jotta hän tietää mistä puhutaan ja että uimapukualueelle ei saa kukaan koskea ilman lupaa. Eikä myöskään lapsi saa koskea toisen uikkarialueelle ilman lupaa. Se on jokaisen omaa aluetta.

"Kukaan ei saa koskea ilman lupaa." Tästä muodostui itselleni heti suuri dilemma. Entäs kun äiti tai iskä pyyhkii takapuolta tai jos on jotain näppyjä alapäässä ja vanhempi haluaa kurkistaa että pitääkö niistä olla huolissaan. Miten tämä sääntö sitten käytännössä pätee, vai ovatko vanhemmat poikkeus tähän sääntöön? Eivät ole. Nimenomaan vanhempien suhtautuminen lapsen kehon rajoihin opettaa lapselle sen miten muut saavat häntä koskettaa ja onko hänen kehonsa arvokas ja saako siinä olla rajoja. Useinhan lapsi huutaa että pyyhkimään, joten takapuolta ei kosketeta ilman lupaa. Jos pitää tutkia jotain näppyjä tarkemmin, pitää lapselta pyytää tähän lupa. "Saako äiti kurkata mitä punoitusta sulla on tuossa alapäässä?" Pointti on opettaa lapselle, että hänen erityisiä kehonosiaan kunnioitetaan. Koska silloin hän osaa vaatia myös muita kunnioittamaan niitä kaikissa mahdollisissa elämäntilanteissa, joita hän tulee kohtaamaan läpi elämänsä. Ja se tapahtuu kysymällä lupaa.

Vaippaikäiselle vauvalle kehon ja omien alueiden kunnioitusta opetetaan olemalla hellä ja empaattinen vaipanvaihdoissa. Uhmaikäisen kanssa voi joskus joutua takkumaan, vaikka siitä saako vaippaa vaihtaa. Silloin kannattaa antaa vähän aikaa ja kysyä hetken päästä uudestaan. Jos tulee tilanteita, että lapsen omille alueille joudutaan koskemaan ilman lupaa, voi kunnioitusta lapsen tahtoa ja kehoa kohtaan kuitenkin osoittaa olemalla pahoillaan ja selittämällä miksi säännöstä poikettiin. "Olen pahoillani että pesen sun pepun, vaikka et haluaisi mutta ripuliräjähdys pitää saada pois, muuten se aiheuttaa haavoja." Näin lapsi ymmärtää tilanteen olevan poikkeuksellinen/ tai sitten ei ymmärrä, mutta olet tehnyt parhaasi.

Turvataitojen avulla lapsi oppii, että omaa kehoa ja omia rajoja pitää muiden kunnioittaa. Ja parhaiten hän tulee sen oppimaan kun vanhemmat suhtautuvat kunnioittavasti hänen omiin uikkarialueisiinsa. Alueista on hyvä puhua esim. suihkussa käydessä kun lapsi alkaa ihmetellä vanhempien omia alueita. Silloin kerrotaan alueiden oikeat nimet ja että nämä ovat tärkeitä omia alueita joihin ei kukaan saa koskea ilman lupaa.

On myös hyvä muistuttaa lasta, että mikään kosketus ei saa jättää kurjaa oloa tai olla salaisuus. Tällaisesta pitää aina kertoa luotettavalle aikuiselle.

Tässä vielä pikkukakkosen linkki, josta löytyy muutama hyvä lyhyt video aiheesta.

Tiivistettynä videoiden sanoma:

opetetaan kehonosien nimet
opetetaan uikkarisääntö (uikkarialueelle ei kosketa ilman lupaa)
millainen on hyvä kosketus
kolmen kohdan sääntö (sanotaan ei, mennään pois, ei kuunnella selityksiä)

Väestöliiton sivuilta löytyy myös hyvää tietoa turvataidoista. mm. juliste

Väestöliitolta löytyy myös ohjeita digiturvataitoihin.